Mulla on ollu ihan sikakiva viikko, oikea mahtiviikko! Sillonkun huomaa että hymyilee asioille, ihan pienillekin asioille, tietää että on oikeastaan aika onnellinen. Vaikka ei tapahtuiskaan mitään erikoista. Tällä viikolla huomasin niin monesti sellasen tunteen että oon onnellinen että ihan ihmettelin. Eihän mun elämässä tapahtunu koko viikkona mitään kovin erikoista, ja silti hymyilytti aika paljon. Kai mä sitten osaan nauttia pienistäkin asioista, eikä elämän tarviikkaan olla aina suurta ja dramaattista saippuaoopperaa.
 |
| Uulalaa, tää ei varmaan kaipaa muita kommentteja! |
Vaikka useimmiten oon semmonen ihminen että meen, teen ja mietin vasta jälkikäteen mikä oli fiksua, ni tuntuu hyvältä pysähtyä hetkeks ja miettiä, mistä juuri itse tulee iloseks ja onneliseks.
Mut tekee onneliseksi läheiset ystävät, ja tällä viikolla sain nauttia ihan parhaasta seurasta. Anun kanssa keksittiin keskiviikkona, että miten olis romanttinen ilta tyttöjen kesken? Kuoharia, mansikoita, suklaata ja sauna supernaisten kesken. Että teki hyvää! Semmosia hemmottelupäiviä pitäis järjestää useamminkin.
Myös semmoset asiat, kuten kaunis auringonlasku hyvässä seurassa saa hymyn huulille. Jopa niinkin arkinen ja tylsä asia kun saa matikan tehtävät laskettua monen tunnin pähkäilyn ja ahertamisen jälkeen tuo tyytyväisyyden tunteen. I DID IT! Onnellisuushan on loppujenlopuks ihan itsestään kiinni. Kun tunnistaa semmoset asiat joista tulee onnelliseks, tietää mitä asioita elämässä pitää tehä ja nähdä. Jos osaa tunnistaa onnellisuusasiat ni tietää myös mitkä asiat ei tee onnelliseks, ja se se vasta jos mikä on tärkeää!
Mistä te tulette onnelliseksi? Pitääkö olla isoja ja suuria asioita vai pienenpieniä onnenmurusia?
 |
| Munkkiniemen rannassa oli aikamoisen kaunista! |
 |
| Okei, ehkä tota matikkaa pitää vielä harjotella! |
 |
| Hymy huulilla, kilo vyötäröllä, ai että on ihanaa olla onnellinen! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti