Väsynyt mutta onnellinen

No heipparallaa! Tässä on taas muutama viikko vierähtäny kiireisissä merkeissä. Viime viikonloppuna kerkesin käymään isosiskon luona Tampereella. Sisko muutti vähän aikaa sitten ja piti tuparit. Oli hyvää ruokaa, juomaa ja tietenkin parasta seuraa! Hauska ilta, ja tosi hauska sunnuntai aamu. Taisin taas kerran sanoa, että tää biletys saa nyt luvan loppua, mutta musta vähän tuntuu että tästä se vasta alkaa... hupsups!

Camilla-sisko oli tehny ihan sikahyvää kanapiirakkaa ja katkarapusalaattia. Ja hei! Mä en edelleenkään oo poikennu mun herkkulakosta, vaikka tarjolla ois ollu suoraan nenän edessä suklaata ja vaikka mitä kuolaamisen arvoisia leivoksia. Oon kyllä edelleen unissani syöny kaikkea hyvää, mutta se on onneks jääny vaan uneksimisen puolelle!

Sunnuntai aamuna lähdin kiireenvilkkaa takaisin Helsinkiin, koska oltiin Anun kanssa menossa Cheekin jäähallikeikalle! En edes muista milloin mä oon ruvennu tykkäämään Cheekistä. Joskus yläasteella varmaankin? Kuka muu muka -albumi on ollu kyllä kovassa soitossa tässä muutaman viikon ja ihan mahtava albumi!

Cheek veti kyllä ihan mahtavan keikan!

Tämäkin viikonloppu meni siskojen kanssa. Mun kolme pikkusiskoa saapu mun luokse viettämään lauantaita, ja oli kyllä superia nähdä noi tyttelit pitkästä aikaa! Se on kyllä jännä juttu, miten tuntuu että ollaan vieläkin ne 13-vuotiaat teinitytöt, jotka keksi hölmöjä juttuja ja karkaili kotoota keskellä yötä ikkunoista. Menoa ja meininkiä ei oo koskaan meijän jengistä puuttunu, ja vaikka ei olla nähtykkään pitkään aikaan tällä porukalla niin silti näillä tytöillä on mun sydämessä semmonen erityinen kolonen. Semmonen pikkusiskokolo, johon ei muilla ole mitään asiaa! Perhe vaan tulee aina ensin.

Jutskailtiin ensin alkuilta mun luona ja lähdettiin sitten laulamaan karaokea Jonesiin. Tarkoitus oli mennä Pata Ässään, mutta en tiedä mikä niitä portsareita vaivas. Me oltiin kuulemma liian nuoria. Pyhpah, ikinä ei oo kukaan mulle sanonu Pata Ässässä että oon liian nuori laulamaan siellä. Niin ne portsarit ei sitten päästäny meitä sisään ollenkaan.

Jonesissa minä ja Jassu pistettiin katto matalaks kun päästiin laulamaan meidän lemppari karaoke biisi S club 7:nin Bring it All Back. Hahhaa, koko baari lähti messiin ja hirveästi jengi ois halunnu tutustua meihin lisää sen laulun jälkeen. Joku vielä tuli sanomaan että saatiin kyllä ehdottomasti "päivän kissamirri palkinto". Ei voi muuta sanoa kun että miau sentään!! Pitää kyllä ehdottomasti ottaa tää viikonloppu joskus uusiksi!

Jonesista lähdettiin vielä bailaamaan Villiin Väinöön. Se Villi Väinö on kyllä oikeesti mun uus lempparimesta. Siellä on aina hirveen kivaa musiikkia, hyvännäkösiä miehiä ja hirveen hauska meno! Tanssinkin koko illan pöydällä korkkarit jalassa, enkä onnistunu edes tipahtamaan sieltä. Eikä sinne edes ole sisäänpääsymaksua!

 Jassun kanssa jatkettiin hulluttelua vielä sunnuntaina. Pienehköstä darrasta huolimatta lähettiin kiertelemään kaupunkia ja leikittiin turistia. Jassu löys itelleen myös uuden miehen, niinkun kuvasta näkyy. Vähän tunteeton ja kylmä kaveri ainakin mun silmään, mutta nojaa, kukas minä olen tuomitsemaan.

Pus <3

kaks vihannesta :D

Mä olen tän viikonlopun jälkeen aika väsynyt, mutta erittäin onnellinen. On ihana huomata, että vaikka ihmisiä ei näkisikään pitkään aikaan, ne ei oo muuttunu miksikään. Ens viikko on mulla kans aika täyteen ahdettu ja taitaa olla seuraavaksi ens viikon sunnuntai millon ei oo mitään suunniteltua menoa. No kerkeää sitä levätä sitten haudassa...

Mun pitäisi olla tällähetkellä lukemassa huomisen kokeisiin. Joten taidanpa lopettää tämän tekstin tähän ja toivotella kaikille oikein hyvää ens viikkoa!

Se on syksy nyt

Moikka!

No nyt on jäänyt blogin kirjoittaminen kokonaan pois tän syksyn aikatauluista! Paljon on sattunut ja tapahtunut kuukauden aikana, ja hirveästi olisi kerrottavaa. Yleisesti ottaen kamala kiire kokoajan ja paljon tekemistä, mutta jossain välissä kerkiän kuitenkin kotiin nukkumaan (ehkä, jos en myöhästy vaikka viimeisestä yöbussista ja päädy jonnekin aivan muualle kuin omaan kotiini! ;) ) Työt jatkuvat, ja koulu myös, mutta kyllä sitä ehtii vielä nähdä ystäviä kahvin ja iltalenkin verran, onneksi!

Kesän viimeinen lauantai kului Hangossa Classic Pizzan, hyvien ystävien, hyvien juomien ja Plagenin rantabaarin lopettajaisten parissa. Unohtamatta tietenkään illan upeaa ilotulitusta! Sunnuntaipäivä menikin sitten taas kerran elämäni krapulassa ja pienehkössä morkkiksessa. "En juo enää ikinä! Ainiin, paitsi ensi keskiviikkona..."

Vierumäen virkistyspäivä, olipas hauska päivä!

Koulu alkoi tosiaan taas kesäloman jälkeen. Ihan kiva joo, mutta niitä koulutehtäviä, niitä kyllä riittää! Ja tämän periodin matematiikka on kyllä ihan kamalaa. Onneksi en ole yksin tämän tuskan kanssa, vaan luokaltani moni muukin hakkaa päätään laskimeen ja luentomonisteeseen. Annuiteettilainat, korot ja kaikenmaailman leasing jutut on hanurista.

Jotenkin  tuntuu, että tänä syksynä on tullut myös biletettyä astetta enemmän. No, ehkä se tästä vielä vähän rauhoittuu, toivottavasti ainakin. Käytiin parin luokkalaisen kanssa Memphisissä syömässä ja vähän juomassa myös, ja pakko kyllä kehaista miten hyvää ruokaa oli. Juomissakaan ei ollut mitään moittimista! Ulkonakin on tullut syötyä aika paljon viimeaikoina. Ja mikähän pakkomielle mulla on aina kuvata kaikki mitä syön ?! Ruoka on kyllä kaunista ja hyvää, mutttaaa.... nojaa.

Niimpä! ;)

Yritin myös kovasti kasata Ikeasta hankittuja kaappeja kasaan, mutta siinä meni sitten hermot ja liikaa aikaa, joten (heh heh) pyysin erästä herrasmiestä kokoamaan ne minulle. Kiitos siis sinulle! Kaapit ovat hänen jäljiltään edelleen kasassa :)

Ainiin, sisustin uudestaan. Kuvia voisi sitten laittaa kun kämppä olisi hetken kuvauskunnossa :)

Kävinpä muuten heittämässä Katjuskan lentokentälle muutama viikko sitten. Tyttö lähti Budabestiin vaihto-oppilaaksi! Ikävä olisi kyllä nyt jo oikeastaan, että tulehan takaisin sieltä, jookos ? :)

Vielä semmoinen juttu, että tämä tyttö rupesi herkkulakkoon. Kamalaa, että suostuin tälläiseen kidutukseen. Jos jollekin on vaikeaa olla erossa tupakasta, niin tällä hetkellä todellakin ymmärrän miksei ole helppo lopettaa polttamista. Olin ollut herkkulakossa vasta muutaman viikon, en ehkä sitäkään, ja unissani näin jo miten nautin suklaamuffinseista ja berliininmunkeista. Huh huh, toivottavasti selkärankaani riittää joulukuulle asti. Tavoite on siis olla syömättä herkkuja joulukuun 24. päivään asti. Eikä muuten hirveästi mitään muutakaan rasvaista ja suolaista. 

'

Tänä syksynä olen myös käyttänyt aikalailla punaista. Niin vaatteissa kuin huulissakin. Mä kyllä rakastan punaisia huulia. Tunnen itseni aina jotenkin niin paljon nätimmäksi kun on huulipunaa.

 Tänä viikonloppuna käyn Tampereella siskon tupareissa ja sitten sunnuntaina olisi kauankauan odotettu Cheekin jäähallikeikka! En millään malttaisi odottaa! Viettäkää ihana syksyinen viikonloppu ihanien ihmisten kanssa, tämä likka lähtee nyt kosiskelemaan nukkumattia.